Palovaroitin

Huoneistokohtainen palovaroitin on pakollinen varuste (pelastustoimilaki 31§) ja taloyhtiössänne sen hankinnasta vastaa osakas/asukas. Suositeltavaa on sijoittaa palovaroittimet kaikkiin makuuhuoneisiin ja eteiseen. Se tulee kiinnittää kattoon vähintään puolen metrin päähän seinästä. Turhien hälytysten välttämiseksi varoitinta ei tule asentaa keittiöön, mahdollisen takan eikä kylpyhuoneiden/saunojen välittömään läheisyyteen.

Vähintään kerran vuodessa tulee painaa varoittimen päällä olevaa nappia ja todeta, kuuluuko piippaus vai ei. Jos mitään ei kuulu, on paristo tai koko laite vaihdon tarpeessa. Tulipaloissa syntyy ensi hetkestä alkaen tappavaa savua ja palovaroitin antaa aikaa pelastautumiseen/pelastaa muita huoneistossa olevia ja mahdollisesti jopa sammuttaa alkavan tulipalon. Jos naapurista kuuluu piippausta niin älkää kovin montaa sekuntia tuhlatko oveen koputtamiseen, vaan soittakaa välittömästi pelastuslaitos paikalle. Hätäilmoitukset numeroon 112, mieluummin siis liian aikaisin kuin liian myöhään.

Jos porrashuoneessa on savua, pysykää omassa huoneistossanne. Porrashuoneeseen ei saa mennä, koska savukaasujen takia voi menettää tajunnan ennen kuin ehtii juosta pääovesta ulos pihalle. Palokunta pelastaa aina kiireellisyysjärjestyksessä ja teidätkin haetaan aikanaan pois.

Sammutuspeite

Kaikissa asunnoissa on hyvä olla sammutuspeite. Sillä voi tehdä tehokkaan alkusammutuksen esim. television tai rasvakattilan palossa.

Kotivakuutus

Jos taloyhtiössä sattuu tulipalo tai vesivahinko, joka tuhoaa kellarikomerossa tai omassa huoneistossanne olevaa irtaimistoa, niin taloyhtiön kiinteistövakuutus ei korvaa asukkaan irtainta omaisuutta. Aiheutuneet vahingot korvataan teille omasta kotivakuutuksestanne, joka on itse hankittava ja maksettava. Kiinteistövakuutuksesta korvataan ainoastaan talon kiinteille rakenteille aiheutuneet vauriot. 

Kotivakuutuksessa tulee olla vastuuvakuutus, joka antaa turvaa siltä varalta, että itse tai perheenne jäsen aiheuttaa yksityishenkilönä esine- tai henkilövahingon perheen ulkopuoliselle. Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat esimerkiksi lasten ja eläinten aiheuttamat vahingot sekä osake- ja vuokrahuoneiston rakenteille ja laitteille äkillisesti aiheutetut vahingot. Myös ns. asumisenkeskeytys korvataan kotivakuutuksestanne (eli jos vahingon takia joudutte tilapäisesti muuttamaan asunnostanne pois).

Jos teillä ei ole kotivakuutusta joudutte maksamaan aiheutuneet vahinkokustannukset itse, siinäkin tilanteessa, että olette täysin syytön aiheutuneisiin vahinkoihin.

Esimerkiksi tulipaloissa suurinta vahinkoa ei yleensä aiheuta itse tuli (ja palokunnan ruiskuttama vesi), vaan kaikkialle tunkeutuva savu. Vaikka yksi huoneisto kärsii todellisia tuli- ja vesivaurioita, niin savun takia lähimmät kahdeksan huoneistoa voivat olla asumiskelvottomia useiden kuukausien ajan. Savu tunkeutuu jopa jääkaapin sisälle, vaikka edes sen sisällön luulisi olevan turvassa. Tällaisessa tapauksessa irtaimistollenne aiheutuneet hajuvahingot ja tilapäismajoitus siis korvataan omasta kotivakuutuksestanne, ei taloyhtiön vakuutuksesta.

Markkinoilla on tarjolla laaja valikoima vakuutuksia ja monesti vakuutusyhtiöt tarjoavat edullisia pakettiratkaisuja (esim. auto-, henki- ja kotivakuutus yhdessä). Kannattaa pitää mielessä, että alivakuuttaminen ei ole oikea tapa säästää. Jos irtaimisto on 40.000 euron arvoinen, tulee tämä summa ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Vuokranantajaosakkaiden tulisi vaatia vuokralaisiltaan asianmukaisen kotivakuutuksen ottamista. Tämän ehdon voi kirjata itse vuokrasopimukseen, mutta koska kotivakuutuksen tärkeyttä ei voi olla korostamatta, voi vakuutuksen hankkimisen mielestämme vaatia jälkikäteen jo voimassa oleviin vuokrasopimuksiin.

Monet vakuutusyhtiöt myöntävät opiskelijoille kotivakuutuksia edulliseen hintaan. Vakuutusalan arvioiden mukaan kolmanneksella kotitalouksista ei ole kotivakuutusta. Kyseinen luku on hälyttävän suuri.